Tarkempia tavotteita ja työohjelman hahmottelua

Tässä postauksessa keskityn tarkemmin kurssin aihealueeseen ja pohdin tarkemmin, mikä kiinnostaa juuri alanko-maissa. Mietin myös kurssisuorituksen kannalta olennaista aikataulutusta ja teemoja joita haluan käsitellä kurssin aikana. Kurssiin ensimmäisellä kerralla oli pohjustava luento kurssin temaattisesta aihepiiristä. Alanko-maat nimenomaan viivalla kirjoitettuna tarkoittaa Alankomaiden, Belgian ja Läntisen Saksan alueen alavia maita. Kyseinen seutu on Euroopan tiheiten asuttua ja aikaan myös tehokkaimmin viljeltyä. Teollisuutta on myös alueella paljon, etenkin satamatoimintaa. Itseäni alueella kiinnostaa juuri veden äärioloissa eläminen ja vedenhallinnan eri maisema-arkkitehtoniset ratkaisut. 

Alanko-maat ovat monen eri kaupungin kehämäinen alue suuressa mittakaavassaan. Randstadiksi kutsuttu kaupunkien vyöhyke pitää sisällään muun muassa Amsterdamin, Rotterdamin sekä Haagin. Alanko-maiden alueen maisemarakentamisen historia painottuu vedenhallintaan. Vedenhallinnan monet keinot ja sen historiallinen kehitys kulttuurikontekstissa kiinnostaa minua erityisesti. Aivan veden äärelle rakentaminen vuorovedestä huolimatta on uskomattoman tuntuista, mutta jollakin historiallisella tietoperimällä se on kuitenkin loistokkaasti toteutettu tällä alueella. 

Historiallisissa satamissa vedenpinta on saattanut vuoroveden tai tulvan johdosta nousta montakin kerrosta ylemmäs ja tämä on osaltaan vaikuttanut alueen arkkitehtuuriin. Satamarakennusten ylimmät kerrokset olivat arvokkaiden tavaroiden säilytystilaa ja nykyään tästä viestii nostokoukut päätykolmioissa. Alanko-maiden mielenkiinto ei kuitenkaan rajaudu pelkästään veden äärelle rakentamiseen, vaan myös katutila on hyvinkin houkuttelevaa. Etenkin Hollannissa yksityisen ja julkisen tila on paljon häilyvämpi verrattuna esimerkiksi Suomeen. 

Tulvaan varautuminen näkyy monella tapaa katukuvassa Alanko-maissa. Esimerkiksi tulvaovet ja tulvavallit ovat ominaispiirteitä rannikkoseuduilla. Näiden tarkempi tutkiminen voisi olla myös mielenkiintoinen lähtökohta kurssille. kaupunkirakenteellinen typologia on myös muodostunut tulviin varautumisen takia: kevytliikenne alimmalla tasolla veden puolella, autojen sisäänkäynnit sekä liikkeet ja viimeisenä itse asunnot ylöspäin noustaessa. 

Alanko-maiden alueella on myös luonnonolosuhteiltaan mielenkiintoisia elementtejä. Esimerkiksi itse maisema-termi on lähtöisin tältä Friisinmaan alueelta ja on alunperin tarkoittanut lapiolla tehtyä maata. Tämä nyt ei suoraan luonnonolosuhteisiin viittaa, mutta kertoo alueen pitkästä historiasta sidoksissa luontoon ja sen ominaisuuksiin. Mielestäni vielä yksi kiinnostava tekijä alueella on marskimaat. Marskimaa on vuoroveden vaikutuksen alla olevia ”suolaniittyjä” joissa on ainutlaatuinen eliöstö. Suolapitoisuus on meressä Friisinmaan edustalla jopa nelinkertainen Itämereen nähden. Marskimaiden muokkaus laidunmaaksi on ollut perinteinen maisemanmuokkausprosessi alueella, mutta mitä muita hyötyjä ja potentiaaleja nämä karut vyöhykkeet tarjoaisivat?

Yritä seuraavassa kirjoituksessasi hahmottaa mahdollisimman konkreettisesti, mitä aiot oppia tällä kurssilla. Kerro, miten aiot sen tehdä nyt kun tunnet kurssin rakenteen pääpiirteissään ja tiedät myös että voit itse pitkälti määritellä omat kiinnostuksen kohteesi ja työtehtäväsi  –  sekä sitä kautta myös sen, mitä voit kurssilla oppia. Pohdi, miten, millä resursseilla ja minkälaisella aikataululla aiot saavuttaa tavoitteesi. Älä siis toista oodin kurssikuvausten yleistä sanahelinää (kuten monessa blogin aloituksessa oli myös tehty), vaan yritä muotoilla pyrkimyksesi täsmällisemmiksi ja juuri tähän aihepiiriin (Alanko-maat) luontuviksi ja itsellesi merkityksellisiksi tavoitteiksi ja sisällöiksi.

Kiinnostavimmaksi teemoiksi on siis tähän mennessä noussut: 

  • veden kanssa äärioloissa eläminen
  • vedenhallinnan maisema-arkkitehtoniset menetelmät
  • vedenhallinnan historiallinen kulttuurikonteksti
  • katutilan mitoitukset ja suunnittelun lähtökohdat yksityisen ja julkisen tilan välillä
  • tulvanhallinnan rakenteelliset ratkaisut katukuvassa, marskimaat

Aikataulutukseni kurssilla on tiukka:

  • Sunnuntaisin päivittelyä kurssikertaa varten 
  • Kolmena päivänä viikossa töitä, yksi studiokurssi sekä yksi muu kurssi tämän kurssin lisäksi asettavat tietyt haasteet työskentelyaikojen löytymiseen. Olen kuitenkin poikkeuksetta kouluhommien parissa joka ilta. 
  • Seminaariesitelmälle yritän varata eniten aikaa, sillä siitä voi olla hyötyä jopa diplomityötäni ajatellen. 
  • Seminaariesitelmän tieteellinen näkökulma on mielenkiintoinen ja usein on ollut tämänkaltaisissa prosesseissa tapanani koluta lukuisat lähteet läpi ja poimia mielenkiintoisia tekstipätkiä. Tekstipätkistä ja mielenkiintoisista huomioista ja havainnoista muodostuu sitten turkielman rakenne. En siis ikinä tarkkaan tiedä, mitä tutkielma sisältää vaan sehän on juuri tutkimuksen tarkoitus ja täten löytää vastaus.

Posted by Rolf

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *