Matkapäiväkirja

Matkapäiväkirja

Posted by Rolf

Uncategorized - Leave a comment

Luento 11.2

Luentomuistiinpanoja:

Hollantilainen maalaustaide on mielenkiintoinen historialtaan. Maalauksissa on lähes aina yli puolet taivasta. Horisontti nousee täten tärkeäksi tekijäksi. Maalaukset on aina dyynin päältä kuvattu, jotta maisema ylipäätään näkyy. Maalauksissa on usein kuvattu myös vesiteknologiaa. Rikastuminen ja kulttuurin kohentuminen 1500-1700 luvulla siirtomaiden myötä vaikutti maalauksien runsauteen, sillä raha oli sidottu taiteeseen.

Maalaustaiteen lisäksi Hollantilainen kartanteko on ollut aikanaan Euroopan huippua. Ehkä tasaisuuden johdosta ja maamerkkien ja elementtien puutoksen johdosta kartan merkitys on noussut tärkeäksi.

Posted by Rolf

Uncategorized - Leave a comment

luento 28.1

Luentomuistiinpanoja.

Polder – Vedeltä vallattu maa

Esturaium – Murtovesialue

Dijk – Pitkittäin veden suuntaan patoamaan

Dam – Poikittain veden suuntaan patoamaan

Meer – järvi

Hiue – Hienoja maa-aineksia sekaisin

Lössi – Puolittain kiteytynyt maa-aines, Kallioperän ja irtaimen välimuoto. Tuulen kuljettamaa maata joka paineen alla vähän kiteytynyt. 

Luennolla tuli lukuisia mielenkiintoisia paikallisia ominaisuuksia esille, kuten esimerkiksi kallioperän alhainen sijainti ja se miten Alanko-maissa korkeimmatkin kukkulat ovat kasaantunutta maa-ainesta. Jokialueilla tulvan vaikutuksesta vedessä alpeilta saakka kulkeneet mineraalit ajautuvat maalle ja tulee ravinteista maata. Kun taas ei olla enää tulva-alueella niin rannat ovat hyvinkin niukkaravinteisia. Todella huomattava osa hollannista on ollut turvetta, toiminut muun muassa polttoaineena, koska puut kaadettu jo aikaa sitten. Turveen poiston yhteydessä maanpinta siis laskenut, vrt omenan kuoriminen. Vedestä eristetyillä alueilla voidaan rakentaa ihan vedenpinnan rajaan koska tiedetään millimetrin tarkkuudella veden pinnan taso. Polderien ympäröimät alueet siis kyseessä, rahoitus tähän tekniikkaan ja sen muodostamiseen tuli siirtomaista. Hollannissa ollaan vedenhallinnan lisäksi tekemisissä myös suolan hallinnan kanssa. Täten esimerkiksi suolaimpulssit ovat riskinä kun tökitään maata. Suolapatjat ovat muodostuneet ajan saatossa. Maan alle jäänyt marskimaa siis kyseessä.

Posted by Rolf

Uncategorized - Leave a comment

Viikkotehtävä 2 jatko

Tehtävänä oli käydä läpi koottuja lähteitä kurssin myöhempiin tehtäviin hyödynnettäviksi. Lista on mielestäni todella kattava, mutta vaikealukuinen. Pieni kuvaus sivuston tai tietolähteen sisällöstä hieman auttaa. Lähteet ovat kuitenkin todella spesifejä ja rajautuu tiukasti. Kaipaisin hieman yleismaallisia ja peruslähteitä lisää. Uskon kuitenkin, että lähteistä tulee olemaan paljon hyötyä kurssin edetessä.

Kurssin aihesisällöstä tietoa löytyy parhaiten paikallisista tietolähteistä. Kuitenkin merkittävää on löytää oikea termistö ja kääntää se Hollanniksi. Tietolähteitä etsiessä Hollannin kielellä erilaiset kääntö-sivustot tulevat tutuksi ja hyvä on kääntää Hollannista Englanniksi eikä suoraan Suomeksi.

Posted by Rolf

Uncategorized - Leave a comment

Tarkempia tavotteita ja työohjelman hahmottelua

Tässä postauksessa keskityn tarkemmin kurssin aihealueeseen ja pohdin tarkemmin, mikä kiinnostaa juuri alanko-maissa. Mietin myös kurssisuorituksen kannalta olennaista aikataulutusta ja teemoja joita haluan käsitellä kurssin aikana. Kurssiin ensimmäisellä kerralla oli pohjustava luento kurssin temaattisesta aihepiiristä. Alanko-maat nimenomaan viivalla kirjoitettuna tarkoittaa Alankomaiden, Belgian ja Läntisen Saksan alueen alavia maita. Kyseinen seutu on Euroopan tiheiten asuttua ja aikaan myös tehokkaimmin viljeltyä. Teollisuutta on myös alueella paljon, etenkin satamatoimintaa. Itseäni alueella kiinnostaa juuri veden äärioloissa eläminen ja vedenhallinnan eri maisema-arkkitehtoniset ratkaisut. 

Alanko-maat ovat monen eri kaupungin kehämäinen alue suuressa mittakaavassaan. Randstadiksi kutsuttu kaupunkien vyöhyke pitää sisällään muun muassa Amsterdamin, Rotterdamin sekä Haagin. Alanko-maiden alueen maisemarakentamisen historia painottuu vedenhallintaan. Vedenhallinnan monet keinot ja sen historiallinen kehitys kulttuurikontekstissa kiinnostaa minua erityisesti. Aivan veden äärelle rakentaminen vuorovedestä huolimatta on uskomattoman tuntuista, mutta jollakin historiallisella tietoperimällä se on kuitenkin loistokkaasti toteutettu tällä alueella. 

Historiallisissa satamissa vedenpinta on saattanut vuoroveden tai tulvan johdosta nousta montakin kerrosta ylemmäs ja tämä on osaltaan vaikuttanut alueen arkkitehtuuriin. Satamarakennusten ylimmät kerrokset olivat arvokkaiden tavaroiden säilytystilaa ja nykyään tästä viestii nostokoukut päätykolmioissa. Alanko-maiden mielenkiinto ei kuitenkaan rajaudu pelkästään veden äärelle rakentamiseen, vaan myös katutila on hyvinkin houkuttelevaa. Etenkin Hollannissa yksityisen ja julkisen tila on paljon häilyvämpi verrattuna esimerkiksi Suomeen. 

Tulvaan varautuminen näkyy monella tapaa katukuvassa Alanko-maissa. Esimerkiksi tulvaovet ja tulvavallit ovat ominaispiirteitä rannikkoseuduilla. Näiden tarkempi tutkiminen voisi olla myös mielenkiintoinen lähtökohta kurssille. kaupunkirakenteellinen typologia on myös muodostunut tulviin varautumisen takia: kevytliikenne alimmalla tasolla veden puolella, autojen sisäänkäynnit sekä liikkeet ja viimeisenä itse asunnot ylöspäin noustaessa. 

Alanko-maiden alueella on myös luonnonolosuhteiltaan mielenkiintoisia elementtejä. Esimerkiksi itse maisema-termi on lähtöisin tältä Friisinmaan alueelta ja on alunperin tarkoittanut lapiolla tehtyä maata. Tämä nyt ei suoraan luonnonolosuhteisiin viittaa, mutta kertoo alueen pitkästä historiasta sidoksissa luontoon ja sen ominaisuuksiin. Mielestäni vielä yksi kiinnostava tekijä alueella on marskimaat. Marskimaa on vuoroveden vaikutuksen alla olevia ”suolaniittyjä” joissa on ainutlaatuinen eliöstö. Suolapitoisuus on meressä Friisinmaan edustalla jopa nelinkertainen Itämereen nähden. Marskimaiden muokkaus laidunmaaksi on ollut perinteinen maisemanmuokkausprosessi alueella, mutta mitä muita hyötyjä ja potentiaaleja nämä karut vyöhykkeet tarjoaisivat?

Yritä seuraavassa kirjoituksessasi hahmottaa mahdollisimman konkreettisesti, mitä aiot oppia tällä kurssilla. Kerro, miten aiot sen tehdä nyt kun tunnet kurssin rakenteen pääpiirteissään ja tiedät myös että voit itse pitkälti määritellä omat kiinnostuksen kohteesi ja työtehtäväsi  –  sekä sitä kautta myös sen, mitä voit kurssilla oppia. Pohdi, miten, millä resursseilla ja minkälaisella aikataululla aiot saavuttaa tavoitteesi. Älä siis toista oodin kurssikuvausten yleistä sanahelinää (kuten monessa blogin aloituksessa oli myös tehty), vaan yritä muotoilla pyrkimyksesi täsmällisemmiksi ja juuri tähän aihepiiriin (Alanko-maat) luontuviksi ja itsellesi merkityksellisiksi tavoitteiksi ja sisällöiksi.

Kiinnostavimmaksi teemoiksi on siis tähän mennessä noussut: 

  • veden kanssa äärioloissa eläminen
  • vedenhallinnan maisema-arkkitehtoniset menetelmät
  • vedenhallinnan historiallinen kulttuurikonteksti
  • katutilan mitoitukset ja suunnittelun lähtökohdat yksityisen ja julkisen tilan välillä
  • tulvanhallinnan rakenteelliset ratkaisut katukuvassa, marskimaat

Aikataulutukseni kurssilla on tiukka:

  • Sunnuntaisin päivittelyä kurssikertaa varten 
  • Kolmena päivänä viikossa töitä, yksi studiokurssi sekä yksi muu kurssi tämän kurssin lisäksi asettavat tietyt haasteet työskentelyaikojen löytymiseen. Olen kuitenkin poikkeuksetta kouluhommien parissa joka ilta. 
  • Seminaariesitelmälle yritän varata eniten aikaa, sillä siitä voi olla hyötyä jopa diplomityötäni ajatellen. 
  • Seminaariesitelmän tieteellinen näkökulma on mielenkiintoinen ja usein on ollut tämänkaltaisissa prosesseissa tapanani koluta lukuisat lähteet läpi ja poimia mielenkiintoisia tekstipätkiä. Tekstipätkistä ja mielenkiintoisista huomioista ja havainnoista muodostuu sitten turkielman rakenne. En siis ikinä tarkkaan tiedä, mitä tutkielma sisältää vaan sehän on juuri tutkimuksen tarkoitus ja täten löytää vastaus.

Posted by Rolf

Uncategorized - Leave a comment

Ensimmäiset pohdinnat kurssin aiheesta

Osallistuin kurssille, sillä juuri arkkitehtuurin ja maiseman vuoropuhelu kiinnostaa minua. Pelkän nimen perusteella pystyi jo päättelemään jotakin, mutta varsinaisesti tutustuttuani kurssin sisältöihin minulle valkeni varsinainen rakenne. Onkin kiinnostavaa tutkia kirjallisuuden avulla erilaisten kulttuurillisien alueiden suhteita maisemaan. Miten eri konteksteissa maisema käsitetään. Suunnittelijana koen, että on tärkeää laajentaa maisemaan suhtautumisen tietoisuutta, jotta voi toimia kansainvälisestikin. Suomessa on selvästi tietty suhde rakennuksilla ja luonnolla, mutta sen perusteella suunnittelu eri kulttuurilliseen ympäristöön voi olla vaikeaa. Tavoitteeni kurssilla ovat siis oman suunnittelutaidon ja tiedonhankintataidon parantaminen. Etenkin laajempi tietämys kulttuurisidonnaisista suhteista maiseman ja rakennetun ympäristön välillä on tavoiteltavaa. 

Omat ammatilliset kokemukseni suomen oloista poikkeavista ympäristöistä ovat rajalliset etenkin suunnittelupuolella. Viime vuonna olin kuitenkin mukana suunnittelemassa Ohion pääkaupunkiin Columbukseen skeittiparkkia. Pitkälti skeittiparkkien suunnittelussa otetaan muotokieli ja laajempi skaala paikallisten harrastajien toiveista. Kyseisessä skeittiparkissa käytettiin punaista betonia, joka juontui paikallisesta arkkitehtuurista. Jokaisessa suunnitteluprojektissani, kuten tässäkin, oli otettava ensin selvää paikallisesta historiasta. Pitkälti internet-lähteiden myötä pystyi muodostamaan kuvan paikasta, jossa ei ole koskaan käynyt. Paikalliseen tunnelmaan oli myös helppo päästä runsaiden harrastajien toiveiden ja kertomusten myötä. Itselle erikoisilta tuntuvia toiveita oli täytettävä ja ymmärrettävä paikallista kulttuuria, mutta samalla tarjota jollain tapaa pohjoismaista laadukasta suunnittelua. 

Mielestäni olisi hyödyllisempää tutkia laajemminkin kulttuurisidonnaisia suhteita maisemaan. Haluankin oppia löytämään keinoja ja työkaluja historiallisten ja vallitsevien teorioiden ja esimerkkien pohjalta. Olemalla mahdollisimman vapaa kulttuurisidonnaisista oletuksista voi suunnittelija nähdä paljon laajemmin erilaisia ympäristöjä ja niiden suhteita paikallisiin. Usein suunnittelijoilla onkin niin sanotusti omat kulttuurilasit silmillä ja täten se vaikuttaa niiden suunnittelutaitoon tai lopputulokseen. On kuitenkin myös tärkeää pitää kulttuurillisia ominaisuuksia yllä, jotta voi tuoda suunnittelussa esille omaa historiaansa. Kuitenkin esimerkiksi suuremmassa kaupunkisuunnittelutehtävässä paikallisen kulttuurin ja käyttäytymismallien ymmärtäminen ja niihin sukeltaminen palvelee paikallisia eniten, sillä täten ympäristö näyttää asukkailtaan. 

Posted by Rolf

Uncategorized - Leave a comment

Hello world!

Welcome to Aalto. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!

Posted by Rolf

Uncategorized - 1 Comment