Tutkimus monimuotoisuudesta

Aloin  tekemään tutkimusta liian laajasti ja yleiseltä tasolta. Aloitin tutkimalla sivuja: https://goteborg.se/wps/wcm/connect/88ce109f-6ec0-44cc-bdb9-6388f09f4591/G%C3%B6teborgs+Stads+program+f%C3%B6r+biologisk+m%C3%A5ngfald+och+ekosystemtj%C3%A4nster+2019-2025.pdf?MOD=AJPEREShttp://gronatakhandboken.se/wp-content/uploads/2017/02/Gronatakhandboken-Vaxtbadd-och-Vegetation.pdfhttps://docplayer.se/110772204-Biologisk-mangfald-i-den-tata-staden-kortversion.htmlhttp://annapersson.se/pdf/7/urbanbiodiversitetfinal20140515lagupplost.pdf

Lähdin tutkimaan tiivistyviä kaupunkeja. Kaupungit kasvavat ja tihenevät jatkuvasti Ruotsissa. Erityisesti suurkaupungit jatkavat voimakasta väestönkasvua. Tiheästi asutussa kaupungissa liikenne ja erilaiset infrastruktuurit toimivat tehokkaammin ja näin luodaan paremmat lähtökohdat työpaikoille, kulttuurille ja kaupungielämän edistämiselle. Toisaalta negatiivinen näkökohta on, että arvokkaat virkistys- ja viheralueet poistuvat näiden tieltä, ja siten viheralueet, jotka toimisi kaupunkien keuhkoina, puhdistajina ja hulevesien viivyttäjinä katoavat. Lisäksi kaupunkien tiivistäminen tarkoittaa sitä, että istutettavaksi käytetyn maan osuus pienenee.

Kaupunkien monimuotoisuus: Kaupunkien vihreällä tarkoitetaan sitä kaikkea kasvillisuutta, mitä esiintyy kaupunkiympäritössä. Se voi vaihdella luonnollisesta vehreydestä, jota näkyy rakentamattomilla kaupunkialueilla, se voi olla maisemoitu puisto tai vihreä piha, viherkatto, katupuusto tai jopa pienet mukulakivien välissä kasvavat ruohot. Myös hulevesialtaissa, lammikoissa ja kanavissa oleva vesi sisältyy useimmiten kaupunkien vihreyden käsitteeseen. Se, että ihmiset tuntevat olonsa hyväksi vihreissä ympäristöissä ja kaupungeissa, on jo vanhaa tietoa, mutta jonka nykyaikainen tutkimus vielä vahvistaa. Kaupunkiasukkaat, joilla on rajalliset mahdollisuudet lähteä kaupungista rentoutumaan luonnossa, ovat erityisesti riippuvaisia ​​siitä, että kaupungin vihreissä ympäristöissä on hyvät mahdollisuudet virkistäytymiseen.

Biologinen monimuotoisuus: Biologisen monimuotoisuuden voidaan käsittää maisemana, jolla on monia erilaisia ​​luontotyyppejä, siellä on erilaisia ​​lajeja ja paljon geneettistä vaihtelua lajien sisällä, eli esimerkiksi kasvillisuus on siellä hyvin monimuotoista ja siten se houkuttelee eri eläinlajistoja. Biologinen monimuotoisuus on riippuvainen maaperän luomista olosuhteista ja ilmastosta, kaikki kasvit eivät viihdy samanlaisissa olosuhteissa. Biologiseen monimuotoisuuteen tulisi kuitenkin pyrkiä, sillä alueet, joilla on paljon eri lajistoa, ovat vakaampia kuin alueet, joissa on niukasti lajien vaihtelevuutta. Biologista monimuotoisuutta  koskevien pyrkimysten tekemiseksi mahdollisimman vaihtelevaksi on otettava huomioon tietyt tekijät. Alueelta luonnossa esiintyvien kasvien ja eläinten asumisen tukeminen voi auttaa vahvistamaan jo alueelle soveltuvien lajien populaatioita. Auringon, tuuli- ja kosteusolosuhteiden on myös oltava oikeat parhaimman hyödyn saavuttamiseksi

Viherkatot ja vihreät seinät: Viherkatto nimitys sisältää kaiken kasvillisuuden, joka asennetaan katoille. Vihreät katot tuottavat erilaisia ​​etuja ja ekosysteemipalveluja, ja ne voivat näyttää hyvin erilaisilta. Niitä voivat olla maksaruoho- tai niittykatot ja jopa hyvin vaihteleviin puutarhamaiset puistoympäristökatot. Jotkut vihreät katot tarvitsevat vain vähän hoitoa, muutaman huoltotoimenpiteen vuodessa, kun taas toiset vaativat jatkuvaan hoitamista.Vihreät seinät koostuvat köynnöskasveista, jotka joko kiipeävät suoraan seinällä tai rakenteissa, jotka auttava kasvia kiipeämään ylöspäin. Köynnöskasveja on käytetty pitkään vihreyden lisäämisessä vertikaalisesti, kun istutat kasvit istutusaltaaseen seinän viereen, se lähtee itsestään kasvamaan seinää pitkin ylöspäin.

BiodiverCity: BiodiverCity projekti on suunnitellut ja testannut uusia tapoja lisätä kaupungin biologista monimuotoisuutta ja parantaa kaupunkien ekosysteemipalvelujen edellytyksiä. Tavoitteena on ollut kehittää palveluja, tuotteita ja prosesseja, jotka edistävät ja lisäävät kaupungin biologista monimuotoisuutta. Projektin aikana Malmön ympäristössä on testattu useita vihreitä ratkaisuja

Oli kuitenkin suhteellisen pian selvää että oli liian laajalti lähteitä ja lähteistä keräämäni tieto oli liian yleispätevää, eikä juuri kertonut Ruotsista itsessään mitään. Rajasin aiheeni monimuotoisuudesta tiheässä kaupungissa Göteborgin monimuotoisuus ohjelmaan.

Tämä ohjelma on Göteborgin kaupungin laatima biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen ohjelma, jonka tarkoitus on toteuttaa kaupungin poliittisia tavoitteita. Se sisältää strategioita, joiden  tarkoituksena on että Göteborgin kaupunki kunnostetaan ja samalla myös edistetään biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalvelujen merkitystä kaupungille. Noudattamalla tämän ohjelman strategioita Göteborg lisää kaupungin mahdollisuuksia saavuttaa asetetut ympäristötavoitteet. Samalla se ottaa nykyistä enemmän huomioon biologisen monimuotoisuuden arvokkuuden ja parantaa ekosysteemipalveluiden asemaa. Ohjelma on toteutettu yhdessä Göteborgin kaupungin kulttuuriohjelman ja Göteborgin kaupungin ympäristössä ulkoilun ohjelman kanssa Vuosina 2018–2025 ja sen tarkoitus on korvata vuonna 2002 hyväksytyn luonnonsuojeluohjelman.

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - Leave a comment

Ruotsissa on Suomea toimivampi suojelualueiden verkosto?

Ruotsissa ympäristönsuojeluviranomainen päättää kansallispuistojen hallinnasta ja ehdottaa uusien puistojen perustamista. Suositukset ja ohjeet vaihtelevat puistoittain, mutta yleisesti on kiellettyä häiritä tai tuhota mitään. Ruotsin ympäristölainsäädäntö vuodelta 1998 on vahvistanut suojelualueiden asemaa. Nykyään lääninhallituksen lisäksi myös kunnat voivat muodostaa luonnonsuojelualueita. Tämä puolestaan lisää yksityisten henkilöiden osallistumista ja lisää tietoutta. Suojeltujen alueiden verkostoon vaikuttaa vahvasti kansainvälisyys, esimerkiksi Natura 2000 käsittää 70% suojelualueista. 

Valtion maille perustetut Suomen luonnonsuojelualueet, erämaat ja retkeilyalueet ovat osa koko maailman suojelualueiden verkostoa. Lähes kaikki nämä alueet maassamme kuuluvat Euroopan unionin Natura 2000 -verkostoon.Luonnonsuojelua edistetään sopimuksilla ja yhteistyöllä yli suojelualueiden ja valtioiden rajojen. Monissa hankkeissa on mukana sekä viranomaisia, tutkijoita että yhdistyksiä ja yksityisiä ihmisiä.

 

Ruotsin luonnonsuojeluseura on voittoa tavoittelematon ympäristöjärjestö. Se levittää tietoa, kartoittaa ympäristöuhkia, ehdotettaa ratkaisuja ja vaikuttaa poliitikkoihin ja viranomaisiin niin Ruotsin sisäisesti että kansainvälisesti. Yhteistyötä tehdään 40 kansainvälisen organisaation kanssa ja lisäksi osallistutaan verkostoihin maailmanlaajuisesti sekä EU:n sisäisiin verkostoihin. Se vaikuttaa lakisäädöksiin, järjestävä seminaareja, keskusteluja ja konferensseja. Ruotsin luonnonsuojelujärjestöllä on yli 200 000 jäsentä

Suomen luonnonsuojeluliitto on voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö.Suomen luonnonsuojeluliitto lisää toiminnallaan ymmärrystä siitä, että luonnon keskeisten elementtien ja toimintojen suojelu on välttämätöntä ja pitkällä tähtäimellä myös ihmisen suojelua. Suomen luonnonsuojeluliitto tekee yhteistyötä Venäjän, Ruotsin ja Viron ympäristöjärjestöjen kanssa, tavoitteenaan edistää luonnonsuojelua Suomen lähialueilla. Toimintaa myös Madagaskarilla. Sillä on yli 28 000 jäsentä.

Suomi ja Ruotsi kuuluvat molemmat osaksi Natura 2000 -verkostoa. Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoamisen alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Yksi maailman suurimmista koordinoiduista suojelualueiden verkostoista. Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaarin kokoisen alueen ja Ruotsissa seitsemän miljoonan hehtaarin kokoisen alueen.

Itse kysymykseen ei mielestäni löydy mitään selkeää vastausta. Paljon löytyy yhtäläisyyksiä molemmista ja kummatkin työskentelevät isosti EU:n kautta ympäristöasioiden edistämiseksi. Tästä on esimerkkinä juuri Natura 2000, johon kumpikin kuuluu. Molemmista löytyi hyvää ja myös kehitettävää.

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - Leave a comment

Alexander Ståhle Spacescape

Alexander Ståhle on valmistunut tohtoriksi kaupunkisuunnittelussa Tukholman

arkkitehtuurikoulusta kehittänyt analyysityökaluja kaupunkirakentamiseen,

kuten sosiotooppikartan ja Place Syntax Toolin Spacescapessa hän on johtanut hankkeita joissa arvioidaan kaupunkien ominaisuuksia. Hän on kaupunkitutkija ja kaupunkisuunnittelija ja yksi maan palkittuja kaupunkikehityksen, kiinteistöjen ja liikenteen luennoitsijoita. Ståhle uskoo että tulevaisuudessa ajamme vähemmän ja elämme onnellisina. Hän uskoo myös että jokainen tarvitsee läheisyyttä kaupungeissa tulevaisuudessa. Läheisyyttä muihin ihmisiin, töihin ja kulttuuriin. Miten autoilu on luonut etäisyyttä kaupunkeihin.

Maisema-arkkitehti Alexander Ståhle teki ensimmäisen sosiotooppikartan Tukholman kaupungin avoimista alueista vuonna 2000. Kartta näyttää, kuinka neliöitä ja viheralueita käytetään ja mikäli niitä käytetään. Kartta toimii työkaluna kaupunkisuunnittelussa ja suunnittelussa.

Projekteja joita Alexander Ståhle on tehnyt Spacescapessa:

20minuters staden

Hyvät sijainnit kaupungissa määritellään paikoiksi, joista pääsee 20 minuutissa työpaikkoihin ja palveluihin jalan, pyörällä tai julkisilla. 10 Ruotsin kaupunkia on määritelty hyviksi asua.  

Tukholmassa on asuinnoista pulaa erityisesti pienituloisilla, nuorilla aikuisilla ja pakolaisilla ja suurin pula on siellä missä ihmiset haluaisi asua. Tämä heijastuu asuntojen hintojen nousuna ja pitkinä asumisjonoina. Haasteena koettiin se miten asuntokriisi voitaisiin ratkaista muuten kuin lisäämällä asuntotarjontaa siellä missä ihmiset haluaisivat asua. Yli 40 prosenttia potentiaalisista alueista sijaitsee olemassa olevilla asuinalueilla ja loput ovat viheralueilla, jotka ovat osoitettu yleissuunnitelmassa kaupungin kehittämiseksi. Lopputuloksessa on osoitettu että kymmenessä kaupungissa on tilaa yhteensä miljoonalle kodille ja jokainen niistä sijaitsee hyvällä sijainnilla, eli 20 minuutin päässä työpaikoilta ja palveluilta.

Laajennusmalli toteutettaisiin kolmessa vaiheessa:

Vaihe 1 rajattaisiin kaupunkien alueen hyvät paikat

Vaihe 2 tunnistetaan rakennuskelpoinen maa näiltä rajatuilta alueilta. 

Vaihe 3 lasketaan BTA: n määrä ( eli bruttopinta-alan määrä) eli lasketaan paljonko voidaan tästä maasta tiivistää.

 

Varberg

Spacescape on kehittänyt Kävlingen kunnalle tiivistämisstrategian, joka toimii kunnan suunnittelun perustana. Tiivistämisstrategiassa keskitytään siihen, miten tiivistäminen voi luoda lisäarvoa kunnan kaupunkialueille. Tavoitteena on luoda elinvoimainen, vieraanvarainen ja viehättävä alue.  Projekti on tehty yhteistyössä Okidoki- arkkitehtien kanssa. Alue jolle suunnitellaan on uusi asuinalue nimeltä Västerport, se sijaitsee Vabergin keskustan ja meren välissä. Tarkoituksena on suunnitella alueelle noin 2500 taloa. Uusi alue tulee olemaan lähellä vettä, lähellä kaupungin keskustaa, lähellä kampusta ja lähellä uutta asemaa. Näiden eri pisteiden välillä syntyy monia uusia ihmisvirtoja. Tavoitteena on, että Västerportissa on jokaiselle jotakin. Eli projektissa on haluttu luoda monenlaisia paikkoja, joilla on eri roolit: alue toimii Vabergin olohuoneena ja naapurustojen vihreänä pihana. Aiemmin alueella on sijainnut  teollisuussatama ja rautateitä, jotka nyttemmin ovat siirtyneet muualle. Vanha 650 metriä pitkä laituri joka on aiemmin toiminut rahtilaivojen laiturina muutetaan paikaksi jossa voi kävellä, jossa on kahviloita ja muita kohtaamispaikkoja. 

Spacescape on tehnyt analyysit alueen tiheydestä, saavuttavuudesta, vihreästä rakenteesta ja ostoskadun potentiaalista, miten paikkojen sijainti kaupungissa on vuorovaikutuksessa niiden erilaisten identiteettien kanssa. 

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - Leave a comment

Kulttuurimaisemat Ruotsissa

Esitelmä tehtiin yhteistyössä Emilia Lemmetin kanssa. Päättelimme että otsikko voisi olla Kulttuurimaisemat Ruotsissa.

Omassa osuudessani tutkin sivustoa:

Dendrologi & Parkvård. Se on yhdistys joka suojelee kauniita ja tärkeitä puistoja kaupungeissa että niiden ulkopuolella. Kiinnostuksen kohteita ovat puistojen ja puutarhojen rakentaminen ja hoitaminen ympäri Ruotsia. Toiminta alkanut 1920-luvulla.

Kulttuurimaisemanhoitajien verkosto. Sen tarkoitus on helpottaa kulttuurimaisemaympäristöjen perinteisen mukaista hoitamista, siementen vaihtoa, yhteydenpitoa eri viranomaisiin. Tätä verkostoa tukee käsityöyhdistys ja Ruotsin kulttuuriperintövirasto

Lustgården. Se on yhdistyksen vuosikirja. Se sisältää runsaasti kuvia ja kirjoituksia(matkakertomuksia, arvosteluja kohteista),dendrologiaa ja puutarhahistoriaa, maisema-arkkitehtien ja kasvitieteilijöiden kirjoituksia. Sitä on julkaistu 1920-luvulta lähtien  ja internetistä ne löytyvät pdf-tiedostoina

Kulttuurijälkiä Pohjois-Ruotsin sisäosissa. Pohjois-Ruotsin sisäosan havupuumetsästä löytyy viitteitä talonpoikien/torpparien muinaisesta asutuksesta. Alueella on saamelaista kulttuuria ja siellä on ollut paimentolaismetsästäjiä tuhansien vuosien ajan.

Paljon löytyi siis historiaan liittyviä kulttuurimaisemien sivustoja ja myös tästä vanhempien kulttuurien tietouden edistämisestä kertovia julkaisuja.

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - Leave a comment

80-90l

Tämä esitelmä tehtiin yhdessä Ronja Rajamäen ja Sanna Sunnarin kanssa. Tutkimme Ruotsin 80-90 -luvulla tehtyjä maisema-arkkitehtuurikohteita. Omat tutkimis kohteeni olivat: Gustav Adolfin tori, Vågspel, Alirs Öga ja Helsingborgin Kungstårget.

Sven-Ingvar Anderssonin suunnittelmia näistä on Gustav Adolfin tori ja Helsinborgissa oleva Kungstårget. Gustav Adolfin torilla on valotolppia ja graniittimuureja, jotka on tehty kaareviksi muodoiksi. Samalla nämä luovat torille oman tunnusomaisen muotonsa ja erilaisia tiloja. Toria on koristettu puuryhmillä, pensasaidoilla, nurmikkoalueilla, suihkulähteillä ja veistoksilla. Malmon yksi tunnetuimmista veistoksista “Leikkivät lapset” sijaitsee keskellä olevalla korokkeella torilla. Torin itäpuolella on taideteos Viisi suihkulähdettä ja pallo. Teoksen loi Sivert Lindblom vuosina 1999-2000. Teos koostuu viidestä pronssisesta suihkulähteestä ja pallosta. Torilla myös Ib Rasmussenin suunnittelema ravintola. Malmön vanhimmat ja suurimmat rakennukset ovat torin ympärillä.

 

Kungstårget on Helsingborgin keskustassa aivan sataman vieressä. Se on ollut olemassa jo 1800 -uvulla. Mutta nykyisen kaltaiseen muotoonsa se rakennettiin 1994. Sitä käytetään erikoistilaisuuksiin esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin ja festivaaleihin. Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu ja sen voitti Sven-Ingvar Andersson. Hän halusi tehdä alueesta avoimen, joka on suojattu tietyistä paikoista. Siellä on puolikorkea graniittiseinä, jossa on penkkejä.  Torin avointa olemusta katkaistaan Erik Wikerstålin suunnitelemalla kioskilla, puurivistöillä ja graniittiseinien avulla. Torilta löytyy pari vesitaideteosta. Toisen niistä suunnitteli Andersson. Sen nimi on “Bon Voyage”. Anderssonin teos koostuu renkaan muotoisesta metallisesta putkesta, josta vesi purkautuu kolmesta kohtaa satama-altaaseen.  Toisen vesiteoksen on suunnitellut tanskalainen Betty Engholm. Se koostuu kahdesta matalasta pyöreästä vesipeilistä, jotka on peitetty sinisellä mosaiikkilaatoilla.  Nyt aukiolla on suunniteltu täysin uusi ilme. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille halutaan enemmän tilaa. Uusi parkkialue pyörille maan alle. Uusi valaistus ja vihreämpi sisäänkäynti viljelykasvien muodossa, jotka on korotetuissa istutusaltaissa. Nämä istutusaltaat toimivat myös istuimina. Kasvillisuuden on tarkoitus edistää biologista monimuotoisuutta. Istutukset toimivat myös alueen turvallisuuden lisääjinä, sillä ne estävät ajamisen aukiolle.  Laiturimaiset puukannet lisätään veden päälle ja ne luovat mukavan ympäristön kohti vettä. Anderssonin “Bon Voyage”-taideteos säilytetään, mutta sitä siirretään pohjoisemmaksi. Uudistaminen on tarkoitus aloittaa 2020/2021 vuodenvaihteessa ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2021/2022 vaihteessa.

Vågspel ja Alirs Öga ovat kumpikin Mats Olofgörsin suunnittelemia. Ne ovat isoja maisemataideteoksia. Vågspel sijaitsee Uumajassa ja Alirs Öga Söderhamnissa. Alirs Öga on Norralan tunnelin ylijäämämaasta rakennettu ja se on Ruotsin suurin maisemaveistos. Se toimii myös retkikohteena. Alirs Öganin halkaisija on 160 metriä ja korkeus on 24 metriä. Kesällä sieltä näkee kauniit maisemat ja talvella teos toimii pulkkamäkenä.

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - Leave a comment

Maastamuuttajat osa1 Vilhelm Moberg

Kirja oli kertomus ruotsalaisista, jotka toivoivat parempaa elämää meren toisella puolella. Se sijoittuu Ljuderin pitäjään ja Itse kirja oli hyvin helppolukuista ja siinä oli mielestäni paljon symboliikkaa ja mielenkiintoisia käänteitä. Elämä Ruotsin maalla kuvattiin hyvin karuna ja Jumalan silmän alla elettävänä. Huolen myös nuhteettomasta elämästä piti muut kyläläiset. Kirjan hahmot alkavat yksi toisensa jälkeen haaveilemaan mukavammasta elämästä meren toisella puolella Amerikassa. Amerikkaa kuvaillaan hyvinkin auvoiseksi, mahdollisuuksien maaksi, jossa sai elää yltäkylläyksissä.

“Uusi maailma oli nuori ja tuore ja täynnä jos jonkinmoisia rikkauksia ja ihanuuksia. Ja sen asukkaat olivat nuoria, terveitä ja reippaita ihmisiä, joilla oli koko elämä edessään.”

“Amerikassa karja kulki laitumela, missä ruoho ulottui elikoiden mahaan asti.”

Nämä mielikuvat Amerikasta kuitenkin perustuivat vain tarinoihin ja mielestäni olisi ollut mielenkiintoista lukea muutkin osat ja nähdä miten tarina jatkuisi ja olisiko elämä yhtä helppoa Amerikan päässä kuin mitä kuvailtiin.

Huomasin myös että kirjasta on tehty elokuva, mutta en onnistunut löytämään netistä kyseistä elokuvaa, jotta sen olisin voinut katsoa.

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - 1 Comment

Suhteeni Ruotsiin

Ruotsi on osin minulle suhteellisen tuttu paikka. Olen viettänyt siellä aikaa hyvin erilaisissa paikoissa, kylissä ja kaupungeissa. Eniten tuttu on pohjoisessa sijaitseva Uumaja, missä vierailin aika ajoin muutamia vuosia sitten. Tietysti vierailuiden aikaan oli usein syksy tai talvi, jonka takia miljöö ja ympäristö esiintyi varsin lumisina ja talvisina. Uumajan lisäksi olen viettänyt aikaani Linköpingissä ja sen lähellä olevissa pienissä kylissä/kaupungeissa esimerkiksi Mjölbyssä, joka sijaitsee Itä-Götanmaan läänissä. Lisäksi olen viettänyt aikaa myös Göteborgissa. Näitä kaikkia paikkoja mielestäni yhdistää jokin hyvin vahva yhteisöllisyyden tunne ja kaupunkien puistot ja puutarhat on pidetty hyvässä kunnossa. Pienimpien kylienkin yhteiset tilat oli hyvin hoidettuja ja viihtyisiä.
Siksi mielestäni kurssin aihe eli Ruotsi on mielestäni mielenkiintoinen, juuri omien kokemusten takia.

Ammatillista kokemusta minulta ei oikeastaan löydy jossa toimittaisiin Suomen oloista poikkeavissa ympäristöissä. Mielestäni Ruotsi on kuitenkin hyvä lähtökohta aloittaa pohtiminen miten toimia muunlaisissa ympäristöissä. Ruotsissa on paljon samaa kuin Suomessa johtuen samoista leveyspiireistä ja ilmastoita, mutta myös paljon eroavaisuuksia pidemmän ja rikkaamman kulttuurihistorian takia. Lisäksi Ruotsi ulottuu myös suhteellisen paljon etelämmäksi kuin Suomi, mikä tuo ilmastolliset eroavaisuudet. Tämän huomasin Göteborgin vierailuideni aikana, jossa kevät oli aina paljon edenpänä kuin Suomessa.

Vaikka Ruotsissa olen jonkin verran vieraillut on se silti jäänyt etäiseksi maantieteellisesti ja ilmastollisesti. Siksi uskon että tällä kurssilla voin oppia lisää Ruotsista, sen ympäristöstä, kulttuurista ja maisema-arkkitehtuurista.

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - Leave a comment

Hello world!

Welcome to Aalto. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!

Posted by Heini Vuorelma

Uncategorized - 1 Comment