{"id":74,"date":"2026-03-08T18:54:24","date_gmt":"2026-03-08T18:54:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/?p=74"},"modified":"2026-05-19T10:01:58","modified_gmt":"2026-05-19T10:01:58","slug":"alustava-idea-suunnitelmaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/2026\/03\/08\/alustava-idea-suunnitelmaksi\/","title":{"rendered":"Alustava idea suunnitelmaksi"},"content":{"rendered":"\n

Kurssi on l\u00e4htenyt hyvin k\u00e4yntiin \u2013 intensiivip\u00e4iv\u00e4t alustuksineen ovat olleet kiinnostavia, ja suunnitteluty\u00f6 on l\u00e4htenyt pikku hiljaa muotoutumaan varsin innostavaksi. Sen sijaan blogin p\u00e4ivitt\u00e4minen on opiskelu- ja ty\u00f6kiireiden keskell\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt. Siit\u00e4 kun olen viimeksi pit\u00e4nyt blogia on my\u00f6s yli kymmenen vuotta, ja oppiminen siihen vaatii selv\u00e4sti uuden rutiinin luomista. T\u00e4m\u00e4kin artikkeli on ollut ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 jo useamman viikon \u2013 oma rima on noussut (turhaan) liian korkealle, enk\u00e4 ole saanut t\u00e4t\u00e4 ulos. Koetan vakuuttaa itselleni, ett\u00e4 kaiken ei tarvitse olla oivaltavaa ja timanttista, vaan olisi hauska ker\u00e4t\u00e4 t\u00e4nne erilaisia ajatuksia ja luonnoksia, joihin voisi prosessin edetess\u00e4 palata. Aloitetaan t\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 ideointi- ja suunnittelutilanteesta, jotta blogi pysyy helposti seurattavana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 alustava suunnitelmanpoikaseni syventyy Otaniemen kampusalueen pys\u00e4k\u00f6intialueisiin ja luo niist\u00e4 sarjan erilaisia koepuistoja, pys\u00e4k\u00f6intipuistolaboratorioita, asfalttiajan muotopuutarhoita. Idea l\u00e4hti er\u00e4\u00e4n\u00e4 viikkoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tehdyst\u00e4 leikkaustarkastelusta Otarannasta (kuva yll\u00e4), jossa kiinnostuin v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 olevasta parkkipaikasta leikkauksen alueella. Suunnitelmanani on tutkia yht\u00e4 aikamme ja paikkamme maisema-arkkitehtuurin suurimmista (ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toistuvista) haasteista: pys\u00e4k\u00f6intitilan ja kaupunkivihre\u00e4n suhdetta tiivistymispaineiden alaisessa kaupunkitilassa. Otaniemest\u00e4 l\u00f6ytyy paljon maanvaraista pys\u00e4k\u00f6intitilaa, johon aion l\u00e4hte\u00e4 suunnittelemaan erilaisia kokeiluja. Tarkoituksena on tutkia erilaisia ratkaisuja eri kohteisiin, yksinkertaisemmista monimutkaisempiin ja villimpiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Alustavasti olen valinnut Otaniemen alueelta viisi pys\u00e4k\u00f6intialuetta: Laajalahden luonnonsuojelualueen laita, Rakentajanaukio, Dipolin edusta, Servinniemi ja Otaranta urheilukent\u00e4n ja meren v\u00e4liss\u00e4. Minua kiinnostaisi tutkia kohteisiin luotavissa koepuistoissa ainakin leikkis\u00e4\u00e4 maisema-arkkitehtonista muodonantoa, uusia keinoja pys\u00e4k\u00f6innin ratkaisemiseen, maaper\u00e4n vaikutusta kasvillisuuteen, fytoremediaation mahdollisuuksia ja eri puulajien soveltuvuutta (pilaantuneelle) t\u00e4ytt\u00f6- ja savimaalle, muutamia mainitakseni. Koska teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on nimenomaan maisemalaboratorio, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 joka kohdassa prosessia mietti\u00e4, miten suunnitelmat tukevat oppimista ja tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

Joitain kysymyksi\u00e4 mit\u00e4 pohdin nyt suunnittelun ja ty\u00f6n alussa:
– Voiko pys\u00e4k\u00f6intialue muuttua puistoksi? Miten?<\/em>
– Mink\u00e4laisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 voimme luoda uudelleenk\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 parkkipaikkoja? <\/em>
– Millaisia el\u00e4vi\u00e4 koe- ja opetuspuistoja pys\u00e4k\u00f6intialueista voisi synty\u00e4 \u2013 mit\u00e4 niiss\u00e4 tutkitaan ja miten?<\/em>
– Miten uudelleenajatella pys\u00e4k\u00f6inti \u2013 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tarpeeksi pys\u00e4k\u00f6intitilaa mutta luoda tilaa vihre\u00e4lle? <\/em>
– Mik\u00e4 on tarpeeksi? Mist\u00e4 voi nipist\u00e4\u00e4 ja mist\u00e4 ei? Miksi tai miksi ei?<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Jatkan ty\u00f6prosessia nyt kartoittaen l\u00e4ht\u00f6tilannetta ja tarpeellisia tietoja, etsien materiaaleja ja referenssej\u00e4 \u2013 selvi\u00e4, et\u00e4isi\u00e4, outojakin. K\u00e4yn maastossa eri vuorokaudenaikoina, seuraan lumen sulamista ja sit\u00e4, mit\u00e4 sen alta paljastuu. Ryhdyn luonnostelemaan ideoita puistoiksi, alkuun mit\u00e4 villimpi\u00e4 sen parempi \u2013 realismi ehtii mukaan kyll\u00e4. Aion tutkia Otaniemen ja sen suunnittelun suhdetta autoiluun ja pys\u00e4k\u00f6intiin \u2013 40-luvun lopun suunnitelmista 60-luvun autokaupunkihuumaan ja edelleen nykyhetken raide- ja kevyen liikenteen kaupunkiin \u2013 ja laajemmin autoistumista ja nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa liikett\u00e4 siit\u00e4 poisp\u00e4in. Olemmeko jo jollain tavalla autokaupungin raunioilla, my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Aallon rauniokuvitelmassa Otaniemess\u00e4? Pohdin Detroitia autokaupungin ruumiillistumana, sen katoamista, ja sit\u00e4, mit\u00e4 sen j\u00e4lkeen<\/em> tulee. Asfaltin raoista puskee kukkia. Vietin juuri viikonlopun Tampereella, jossa katselin vanhaa teollisuuskaupunkia ja sen maisema-arkkitehtuuria, mietin pys\u00e4k\u00f6intiasioita ja -tiloja. Aloin my\u00f6s lukea Jane Jacobsin The Death and Life of Great American Citiesi\u00e4<\/em>, joka on ollut lukulistalla pitk\u00e4\u00e4n. Kaikenlaista versoo mieless\u00e4, seuraavaksi koitan tuoda siit\u00e4 jotain paperille.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kurssi on l\u00e4htenyt hyvin k\u00e4yntiin \u2013 intensiivip\u00e4iv\u00e4t alustuksineen ovat olleet kiinnostavia, ja suunnitteluty\u00f6 on l\u00e4htenyt pikku hiljaa muotoutumaan varsin innostavaksi. Sen sijaan blogin p\u00e4ivitt\u00e4minen on opiskelu- ja ty\u00f6kiireiden keskell\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt. Siit\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":4175,"featured_media":88,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-74","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-oppimispaivakirja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4175"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":107,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74\/revisions\/107"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/media\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.aalto.fi\/arboretum\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}