Matkapäiväkirja, päivä 4

Neljäntenä päivänä hyppäsimme tilausbussin kyytiin ja matkasimme ensimmäisenä Zwin natuur parkiin. Zwin on luonnonpuisto ja marskimaa-alue, joka sijoittuu Hollannin ja Belgian rajalle. Alue on dyynien ympäröimä ja Zwin kanaali yhdistää alueen mereen. Jokaisen vuoroveden nousuveden aikana vettä virtaa puistoon Pohjanmerestä. Laskuveden aikana vesi vuorostaan vetäytyy. Veden muovaamisen ansiosta luonnonpuistoon on muodostunut erityislaatuinen eläimistö ja kasvillisuus. Kasvillisuudesta tunnistimme ainakin rentoapilan ja keltaohdakkeen. Maaperä on myös täynnä ravintoa erilaisille lintulajeille, matoja, simpukoita ja etanoita. Zwinissä onkin paljon eri lintulajeja ja se on lintuharrastajien suosiossa. Huomasimme, että alueella meanderoivan jokiuoman vedellä on suuri voima. Joen penkereet olivat sortuneet paikoittain. Tästä syystä siltojen kohdat oli pitänyt perustaa järeästi. Alueelle rakennetun luontokeskuksen moderni arkkitehtuuri miellytti silmääni. Siellä oli käytetty upeasti betonia ja puuta.

Zwin.
Zwin.
Zwin.
Zwin.
Zwin.
Zwin.

Matkamme jatkui läpi Belgian ja Hollannin maaseudun. Maisemassa näkyi muutos rajan toisella puolella. Belgiassa yksityisellä maanomistajalla on enemmän valtaa ja rakennuslupia annetaan helpommin. Belgiassa puutarhanhoito on pikkutarkempaa, lehdestettyjä puita ja muotoonleikattuja pensaita näkyy joka pihalla. Hollannissa kaavoitus on tiukempaa ja maankäyttö on säädeltyä ja tarkkaa. Puutarhat ovat astetta suurpiirteisempiä. Hollannin puolella maisemat avautuivat kauniisti moottoritieltä. Hollannissa onkin tehty tietoinen päätös, että moottoritieltä täytyy näkyä maisemaa.

Rotterdamin satama on maailman kolmanneksi suurin satama ja se oli nähtävä! Alue oli valtava! Maisematyyppinä satama ei silmääni hivellyt. Positiivisena yllätyksenä näin hatturasioiksi maalatut säiliöt, joka taisi olla hattufirman mainos. Myös tuulen suojaksi rakennettu valtava betoniveistos oli vaikuttava.