Author Archives: Ester

About Ester

Biofuksi

Oppimispäiväkirja 12.5.2015

Käsittelimme tänään neurologisia häiriöitä ja unta. Luento oli mielestämme erittäin mielenkiintoinen, ja pystyimme vertaamaan uusia asioita aiemmin oppimaamme. Olimme aiemmin kuulleet monista neurologisista sairauksista ja niiden oireista, muttemme juuri lainkaan niiden biologisista syistä. Tästä opimme paljon. Avoverenkierronhäiriön aiheuttaa tukos jossain … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Oppimispäiväkirja 5.5.2015

Luennon aiheena olivat näköaisti ja motorinen järjestelmä eli se, miten liikkeet syntyvät. Aluksi käsittelimme näköaistia, eli jatkoimme siitä mihin edellisellä luennolla jäätiin aistien kanssa. Ihmiselle näkö on hyvin tärkeä aisti, ja sen avulla pystytään keräämään hyvin paljon tietoa ympäröivästä maailmasta. … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Oppimispäiväkirja 21.4.2015

Luennolla käsiteltiin aluksi neuraalista koodausta eli sitä miten aivot tunnistavat erilaisia ulkoisia ärsykkeitä ja miten ne sitten niitä käsittelevät. Vaihtoehtoja on muutama, esimerkiksi populaatiokoodaus, jossa signaalin saavat useat tai kaikki aivojen hermosolukoista. Tällöin viestin välittäminen ilmeisesti vie vähemmän energiaa ja … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Viikkotehtävät 3

tehtävä 1 a) Myeliinitupet nopeuttavat huomattavasti signaalien etenemistä. Myeliinitupettomassa solussa hermoimpulssin eli aktiopotentiaalin johtumisnopeus on usein hyvin pieni, alle 2 m/s. Sen sijaan myeliinitupellisessa solussa johtumisnopeus voi olla yli 100 m/s. Myös hermosolun paksuus vaikuttaa signaalin johtumisnopeuteen. Esimerkiksi 13-20 um … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Viikkotehtävät 2

tehtävä 1c tehtävä 2 a) Inhibitio tarkoittaa kemiallisen reaktion hidastumista, eksitaatio puolestaan kemiallisen reaktion kiihtymistä. Hyperpolarisaatio tapahtuu hermosoluissa, jolloin ulko-ja sisäpuolien välinne jännite-ero on tavallista suurempi. Hyperpolarisaatiota aiheuttavat hermoston välittäjäaineet. Depolarisaatio tapahtuu myös hermosoluissa. Hermosolu on lepotilassa ja sen lepopotentiaali … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Oppimispäiväkirja 14.4.2015

Luennolla puhuttiin välittäjäaineista ja synaptisesta modulaatiosta. Tällä luennolla oli monessa kohdassa vaikea ymmärtää luennoitsijan selityksiä, koska niin monet termit olivat uusia. Aivojen välittäjäaineita oli pitkä lista. Aminohapoista tärkeimmät mainittuna ovat glutamaatti, gamma-aminovoihappo ja glysiini. Amiineja ovat esimerkiksi asetyylikoliini ja katekolamiinit … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Oppimispäiväkirja 31.3.2015

Päivän luento oli mielestämme tällä kertaa melko haastava. Erityisen paljon käsittelimme solukalvon sähköisiä ilmiöitä ja niiden matemaattista mallintamista. Lisäksi käsittelimme synapseja ja välittäjäaineita. Olimme kuulleet aiemmin ionien liikkeistä hermosolun solukalvon läpi ja sähköisestä impulssista, joka syntyy solun sähkövarauksen muuttuessa. Tiesimme … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Viikkotehtävät 1

tehtävä 1 Lobotomia, Antonio Egas Moniz, 1949 Antonio Egas Moniz (1874-1955) oli portugalilainen neurologi ja yksi psykokirurgian kehittäjistä. Hän kehitti lobotomian vuonna 1935, ja hänet palkittiin löydöksistään Nobelilla vuonna 1949 fysiologian ja lääketieteen alalla. Lobotomia on kirurginen toimenpide, jossa otsalohkojen … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Oppimispäiväkirja 24.3.2015

Oppitunti käsitteli suurimmaksi osaksi aivojen rakennetta yksilön- ja lajinkehityksessä. Lopuksi käytiin läpi hermosolun rakennetta. Yksilön kehityksestä opiskelimme, miten aivot kehittyvät sikiöaikana. Oli yllättävää huomata, kuinka nopeasti aivot kehittyvät; keskus- ja ääreishermoston voi erottaa toisistaan jo neljännellä raskausviikolla. Oikeaan muotoonsa aivot … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Oppimispäiväkirja 16.3.2015

Luennolla jatkettiin tutustumista aivojen anatomiaan ja funktionaalisiin alueisiin. Oli mielenkiintoista huomata, miten kaikki aivojen osat toimivat yhteydessä toisiinsa, vaikka jokaisella on oma tehtävänsä. Esimerkiksi talamus toimii porttina sensoristen hermoratojen (hajuaistia lukuun ottamatta) kulkeutumisessa isolle aivokuorelle, mutta myös tiedon muokkaus alkaa talamuksessa. … Continue reading

Posted in Uncategorized | Leave a comment