Oppimispäiväkirja 5.5.2015

Luennon aiheena olivat näköaisti ja motorinen järjestelmä eli se, miten liikkeet syntyvät. Aluksi käsittelimme näköaistia, eli jatkoimme siitä mihin edellisellä luennolla jäätiin aistien kanssa. Ihmiselle näkö on hyvin tärkeä aisti, ja sen avulla pystytään keräämään hyvin paljon tietoa ympäröivästä maailmasta.

Luennolla kävi ilmi, että näköaisti dominoi kädellisten käyttäytymistä ja sitä voidaan siis perustellusti pitää tärkeimpänä aistina. Näkö antaa tietoa muun muassa kappaleen muodosta, koosta ja etäisyydestä, ja aivoilla on hyvin kehittyneet järjestelmät tällaisten asioiden huomioimiseen. Esimerkiksi etäisyyttä arvioidaan pitkälti esineen koon tai vieressä olevien tasojen ja pintojen, valojen ja varjojen avulla. Ilmeisesti tämän takia aivoja on myös suhteellisen helppo huijata esimerkiksi erilaisilla optisilla harhoilla. Tuli mieleen, että muokkaavatko aivot näköharhoja herkemmin todellisen tuntuisiksi kuin esimerkiksi kuuloharhoja, koska kuulo ei ole aistina niin tärkeä. Lisäksi olisi hauska tietää, fiksaavatko aivot esimerkiksi koirien tai valaiden, joille haju- tai kuuloaisti ovat näköaistia tärkeämpiä, havaintoja samalla tavalla näiden aistien kohdalla.

Aihe herätti myös lisää ajatuksia. On mielenkiintoista, että miksi ihminen erottaa paljon selkeämmin vihreän, kuin sinisen eri sävyjä toisistaan. Voisiko syy olla se, että alkuihmiset, jotka asuivat sademetsissä, joutuivat tarkkailemaan vihreän eri sävyjä paljon enemmän kuin sinisen? (http://otsokivekas.fi/2013/01/vihrean-viisi-miljoonaa-savya/)

Lopputunnista puhuimme motorisesta järjestelmästä, eli siitä, miten ihminen sitten reagoi eri aistihavaintoihin. Ihminen voi tehdä erilaisia liikkeitä joko automaatiolla tai harkitusti ja liikkeet voivat olla joko synnynnäisiä tai opeteltuja. Esimerkiksi hengitys on reaktio jota elimistö tekee koko ajan koko elämän ajan, kävely pitää opetella, mutta sekin hoituu automaattisesti elämän loppuun tai loppuiän raihnauteen asti, esimerkiksi piirtämistaito sen sijaan kehittyy ja sitä kehitetään tietoisesti koko elämän ajan. Oli mielenkiintoista keskittyä välillä siihen, mitä aivoissa tapahtuu tietyn liikkeen aikana eikä pelkästään siihen mitä lihaksisto tekee. Esimerkiksi kaikille liikkeille on aivoista hermojen kautta lihaksiin menevät radat erikseen eleen suorittaville ja sen palauttaville liikkeille/toiminnoille. Tämän takia lihaksiakin on molempiin suuntiin liikettä, esimerkiksi ojentajat ja koukistajat. Heräsi ajatus, että koska kehon liikkeisiin vaikuttaa niin moni tekijä (hermosto, lihakset, aistit jne.) täytyy erilaisten motoristen sairauksien tunnistamisen ja hoidon olla hyvin vaikeaa, koska häiriön syy voi periaatteessa olla missä kohdassa tapahtumaa tahansa.

 

 

Posted by Ester

About Ester

Biofuksi
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *