Oppimispäiväkirja 21.4.2015

Luennolla käsiteltiin aluksi neuraalista koodausta eli sitä miten aivot tunnistavat erilaisia ulkoisia ärsykkeitä ja miten ne sitten niitä käsittelevät. Vaihtoehtoja on muutama, esimerkiksi populaatiokoodaus, jossa signaalin saavat useat tai kaikki aivojen hermosolukoista. Tällöin viestin välittäminen ilmeisesti vie vähemmän energiaa ja virheitä sattuu vähemmän.

Samaan aiheeseen liittyvät myös aistit, joita sitten käsiteltiin loppuluennon ajan. Yksi mielenkiintoisimmista uusista asioista oli kuulla että aivot pystyvät tunnistamaan biljoona erilaista tuoksua. Pystyvätkö ihmistä enemmän hajuaistista riippuvaiset eläimet tunnistamaan enemmän hajuja, haistamaan ne vahvempina, vai yhdistävätkö niiden hermosolut esimerkiksi tuoksut helpommin erilaisiin muistoihin. Hajuaisti perustuu toisiolähettijärjestelmään, eli se on varsin hidas verrattuna esimerkiksi näkö- ja tuntoaisteihin. Ainakin ihmisen elämää ajatellessa tuntuu ihan järkevältä, että esimerkiksi jos laittaa käden kuumalle niin ensin tuntee sen kuuman ja vasta sitten haistaa palaneen käryä.

Kuuloaisti sen sijaan toimii siten, että erilaiset äänet kyllä havaitaan nopeasti, mutta vasta jälkikäteen aletaan havainnoimaan esimerkiksi äänen lähdettä. Tässäkin on sen puoleen järkeä, että aivot ja keho ehtivät ensin virittyä esimerkiksi pakenemiseen tarvittavaan tilaan ja pienellä viiveellä arvioida mihin suuntaan kannattaa paeta. Mikäli kaikki tieto tulisi samaan aikaan, aivoihin voisi tulla jonkinlainen oikosulku liiasta tiedosta, eikä tarvittavia toimenpiteitä ehkä voitaisi tehdä yhtä tehokkaasti. Myös virheiden määrä kasvaa datan kasvaessa.

Posted by Ester

About Ester

Biofuksi
This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *