Konsepti

Olen päätynyt pitkällisten pohiskelujen ja lukemisenjälkeen luopua aluksi valitsemastani suunnittelukohteesta Munkkiniemessä. Uusi kohteeni tulee sijaitsemaan urbaanimmassa ympäristössä. Se on Lastelehdon puisto Kampissa tai vaihtoehtoisesti Nervanderinpuistikko Töölössä. Ensimmäinen on melko uusi puisto tapahtuma-aukiolla.. Syynä aiemmasta kohteesta luopumiseen oli sen sopimattomuus suhteessa tavoitteisiin.

Tarkasteltava erityisteema säilyy pienin muutoksin. Pyrkimyksenä on toteuttaa viihtyisä ympäristö, joka innostaa aikuisia ja lapsia leikkiin yhdessä ja erikseen, nuoria unohtamatta. Konseptin pääidea on käyttää luonnon elementtejä kuten vettä, hiekkaa ja valoa sekä niiden ominaisuuksia leikin lähtökohtana, esimerkiksi veden paineen tai valon heijaustuksien käyttäminen. Kehittelin ideaa ystävälle selittäessäni leikittävän suihkulähteen, jossa yhteistyöllä tai yksin voidaan saada erilaisia leikittäviä tiloja aikaan. Yhtä kaikki näkökulma on hyvin aisti- ja materiaalilähtöinen. Alkuperäisenä ajatuksena oli otsikoida konsepti-idea esimerkiksi ”interaktiivinen tai vuorovaikutteinen ympäristö”. Käytännössä tämän otsikon alle voisi sijoittaa paljon erilaista, mutta haluan käyttää luonnon elementtejä, sillä ne tarjoavat eniten aistiärsykkeitä. Tässä ideana oli se, että leikkiympäristö syntyy leikkijän läsnäolosta ja tavasta suhtautua ympäristöön. Näen tässä konseptissa loputtomasti mahdollisuuksia ja siksi olen leikkimielisen innoissani. Viimeksi tällä kurssilla näin on ollut avausluennolla. Tästä täytyy pitää kiinni.

En haluaisi tämän konseptin jäävän ainoastaan vesileikin ympärille. Tarkoituksena on kehittää muiden luonnon elementtien ympärille vastaavia vuorovaikutteisia asioita. Niiden ei tarvitsisi olla yhtä toiminnallisia kuin edellä mainittu. Tämän teeman ja konseptin ympärillä tuntuu hyvältä alkaa ja jatkaa leikillistä suunnittelua.

Yksi ajatukseni oli, että ympäristö toimisi eri vuodenaikoihin eri takoitukseen. Syksyllä, kun veden tulo jouduttaisiin katkaisemaa, voisi ympäristön muotoja esimerkiksi käyttää skeittaamiseen tms, mutta kesällä vesi tekisi sen mahdottomaksi. Helteellä virkistäytyminen olisi luonnollinen toiminta muun leikin rinnalla. Talvella systeemin päälle saisi luistinradan, varsinkin, jos samaan pakettiin olisi asennettu jäähdytysjärjestelmä tekojäätä varten.

Tein kandin työni aiheesta: aistimusten merkitys eri ympäristöissä liikkumiseen. Työn otsikko oli ”Saatatko aistia?”. Tarkastelin liikkumista eri aistien näkökulmasta ja miten erilaiset maisema-arkkitethoniset elementit vaikuttavat kykyyn orientoitua. Tämän työn puitteissa tutustuin paljon aistilähtöiseen suunnitteluun, aisteihin ja ihmisen mittakaavaan. Seuraavaksi perehdyn suunnittelun ohella teokseen joka silloin jäi kesken: Juhani Pallasmaa, Ihon silmät. Erilaiset aistimukset ovat tärkeä osa lapsen kokemusmaailmaa. Se miltä hiekka tuntui sormien välissä tai varpaiden alla, miltä kiven tai puun pinta tuntui kiipeillessä ja miltä kuuma asfaltti tuntui jalkojen alla. Nämä muistikuvat ovat paljon voimakkaampia lapsuudesta kuin itse nähty ympäristö. Tutkin asiaa, mutta lähtökohtaisesti paneudun erilaisten materiaalien käyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *