Suunnittelutyön konkretisoituminen – uusia referenssejä ja lähteitä

Jyrkin Berliini-luennolla huomasin, kuinka kaikista yksinkertaisimmat työt tekivät ainakin minuun itseeni suurimman vaikutuksen. Niiden sanoma tuntui hyvin kiteytetyltä, sillä se oli saatu leivottu nykypäivän arjen yhteyteen niin vaivattoman oloisesti. Silloin työt loivat myös tehokkaasti samaistumispintaa historiaan ja tapahtumien ihmisiin. Työt saattoivat hienovaraisesti osoittaa maiseman suhteen menneisyyteen tai arvoihin ja näyttää, kuinka vaivihkaisia tai itsestäänselviä asiat saattavat olla silloin kun ne ovat nykyisyyttä.

Osittain siksi olen alkanut epäröimään linnoituksen vallien halkaisemista yhä enemmän. Lapeenrannan linnoitus on kuitenkin historiallinen kohde, jossa on tapahtunut paljon muutakin sisällissodan lisäksi, joten tämän korostaminen siten, että siitä jäisi ikuisesti korjaamaton jälki maisemaan tuntuu liioittelulta. Se myös määrittelisi paikkaa liiaksi, eikä tunnu oikealta sen alkuperäisen arkkitehtuurin kunnioittamisen kannalta.

Aluksihan ajatukseni oli, että tämän sota-arkkitehtuurin tuhoaminen olisi yksi teema, mutta se olisi taas mennyt ehkä varsinaisesta aiheesta hieman ohi. Ja kuitenkin voihan sota-arkkitehtuurissa nähdä historiallisia arvoja, vaikka ei sotaa ihannoisikaan. Linnoitus on RKY-kohde, ja siellä on tehty 1980-luvulla entistämistöitä, jossa sitä on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Nyt minusta siis tuntuu siltä, että ennemminkin jonkin uuden tuominen paikkaan kuin jonkin vanhan tuhoaminen olisi paljon kevyempi ja luontevampi keino tuoda teemaani esille.

En myöskään halua, että työni toisi mielleyhtymiä ehdotukseen Utøyan muistomerkiksi, jossa Utøyan saari halkaistiin kahtia. Vaikka aiemmin ajattelin, että oman työni luonne poikkeaisi tästä muistomerkistä paljonkin, en voisi kieltää näiden töiden välistä muotokielen yhteyttä tai estää ihmisten mielleyhtymiä.

Olen siis alkanut keräämään uutta referenssimateriaalia työn konkreettisen muodon kehittelemisen avuksi sekä entistä enemmän tietoa Lappeenrannan linnoituksesta ja sen yhteydestä sisällissotaan nyt kun olen päättänyt lopullisen suunnittelualueeni. Siinä sivussa olen myös törmännyt uuteen materiaaliin, joka liittyy mielestäni liittyy ainakin osittain valitsemaani työn teemaan.

 

Anish Kapoorin installaatiot maisemassa ja etenkin se, kuinka ne suhtautuvat ympäristöönsä:

C curve:

https://www.youtube.com/watch?v=lRpmQtRB7HQ

http://anishkapoor.com/117/c-curve

Dismemberment:

https://publicdelivery.org/anish-kapoor-dismemberment/

http://anishkapoor.com/326/dismemberment-site-i-2

 

Pezo von Ellrichshausenin koko tuotanto maalauksista ja installaatioista arkkitehtuuriin, ja etenkin alle linkkaamani installaatiot:

Installaatio Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin vuonna 2016:

https://www.dezeen.com/2016/06/02/pezo-von-ellrichshausen-vara-labyrinthine-pavilion-giardini-venice-architecture-biennale-2016/

Installaatio Hulliin, Englantiin vuodelta 2017:

https://www.culturesouthwest.org.uk/architecture/trinity-square-hull-pezo-von-ellrichshausen-felice-varini/

Installaatio Sensing Spaces -näyttelyyn Lontooseen vuodelta 2014:

https://www.littletimemachine.com/2015/11/pezo-von-ellrichshausen-in-london/

 

Richard Serran teräksestä tehdyt installaatiot:

https://www.guggenheim.org/artwork/artist/richard-serra

 

Myös aiemmassa referenssipostauksessa mainitsemani Kulttuurien juurilla -dokumenttisarjan yhdeksäs osa Elämän kipinä käsitteli pintapuolisesti nykytaidetta poliittisen kritiikin keinona, ja esitteli inspiroivia esimerkkejä erilaisista keinoista käsitellä vaikeita asioita taiteen keinoin.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/20/koko-maailman-taiteen-historia-bbcn-uudessa-suursarjassa?ref=ohj-articles

 

Edellä mainitsemassani dokumentissa törmäsin Michal Rovnerin teokseen Makom, joka koostuu kotia symboloivista tiilistä rakennetuista tiloista:

https://slash-paris.com/en/evenements/michal-rovner/sous

https://www.artforum.com/print/reviews/201108/michal-rovner-39217

 

Drib-mokumentin jälkeisessä Docventures-keskustelussa Feikkiä vai faktaa käsiteltiin mediaa ja sen vaikutusta ihmisten käsityksiin todellisuudesta. Koin, että osa keskustelusta sivusi myös omaa käsittelykulmaani suunnitelmassani. Sain myös referenssimateriaalia joihinkin filosofisiin kysymyksiin ja psykologisiin ilmiöihin, joita minun tulisi tutkia lisää. Ohjelman vieraat keskustelivat mm. vahvistusharhasta, jossa on kyse siitä, että ihminen uskoo vain tietoa, joka puoltaa tämän valmiiksi omaamia käsityksiään jostakin asiasta.

Nämä aiheet liittyvät mielestäni mielenkiintoisesti yksilön, yhteisön ja median välisiin suhteisiin sekä nykyaikana että sisällissodan aikaa, ja kertovat jotain siitä, minkälaisia me ihmiset olemme lajina. Myös Samu Nyströmin kaupunkikävelyllä sivuttiin sisällissodan aikaista tiedonvälitystä.

https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/30-552?play=1-4360905

Vahvistusharhasta:

https://www.psychologytoday.com/us/blog/science-choice/201504/what-is-confirmation-bias

Erilaisia kognitiivisia vinoumia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kognitiivinen_vinouma

http://www.terracognita.fi/tc/2016/03/16/ajattelun-vinoumat/

 

Voltairen romaani Candide (1759) – tai ehkä pikemminkin tämä kirjoitus romaanista ja sen keinoista käsitellä illuusion ja totuuden teemoja, sillä en todennäköisesti ehdi lukemaan sitä tänmän suunnittelutyön aikana.

https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/valistus/ranska/voltaire/maailman-epakohdat-ja-candide

 

Lähteitä koskien sekä Lappeenrannan linnoituksen historiaa ja sisällissodan tapahtumia Lappeenrannassa:

Tikka Marko, Arponen Antti: Koston kevät – Lappeenrannan teloitukset 1918 (1999)

Oikealla alakulmassa oleva video kertoo Lappeenrannan linnoituksesta sisällissodassa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/28/koston-kevat-1918

Koson kevät -näytelmästä linnoituksen Kehruuhuoneella tämän vuoden alussa:

https://esaimaa.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/0ee1d4d2-2e36-407c-92b4-77b7fe5e50fe

https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/606584-kevat-1918-toi-koston-linnoitukseen-tapahtumiin-palataan-nyt-kehruuhuoneella

Tunnelmallisia vanhoja valokuvia linnoituksesta:

https://www.finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=lappeenrannan+linnoitus&type=AllFields&page=2

Arkkitehti 4/1980: Haminan ja Lappeenrannan linnoituksen entistäminen

Posted by Raisa

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *